Code Classic

Jannen siskolla oli elokuun alussa häät. Yllättävästi mulla ei ollut minkäänlaista juhlamekkoa mitä sinne laittaa, joten koko kesän pidin silmiä auki, jos sattuisi eteen puku minkä sinne laittaisin.

Satuin sitten stylepit.fi:n sivuille heinäkuun aikaan ja huomasin, että menossa oli aika mukava kesäale. Pyörittyäni siellä tovin, alkoi ostoskori näyttämään myös mukavaa summaa...

Joka tapauksessa, ostin yhdet mustat housut, kengät, mekon ja kaksi tunikaa. Loppu summa jäi kuitenkin alle 100€, joten sanoisin että ihan mukavan määrän vaatteita tuolla hintaa sai, kun miettii mitä nämäkin tuotteet maksoivat alunperin. No yksi näistä tunikoista joutikin kaverille, kun oli itselle aivan liian pieni.

Varmaan tulevissa postauksissa paljastan nämä loput vaatteet mitä tilasin, mutta tämän postauksen rajaan tähän mekkoon, mikä sitten oli se minkä laitoin näihin häihin.

 

Sisters Pointin mekko ja tällä oli hintaa vähän yli 19€. Oon tykästynyt just näihin sifonkimekkoihin/hameisiin niiden keveyden takia, plus juuri tähän malliin missä takaosa on pidempi. Tietty olisin tykännyt enemmän jos tämän mekon kultainen osuus olisi ollut vaikka hopea. Kultainen ei ole jostain syystä ikinä ollut oikein mun väri ja tästä syystä mulla ei edes mitään kultakoruja ole, mitkä tämän kanssa olisivat käyneet. Harmiksi hääpäivänä tai sinä aamuna ei ollut aikaa ottaa itsestä mitään kuvaa, mutta kuvan mekko, kaulakoru ja kengät olivat kyllä häissäkin.

Mekon yläreunassa on silikonireuna minkä pitäisi pitää mekko paikallaan, mutta tässä on tosi oudot toppaukset... Toppaukset menee lähes puoleen väliin tuota kultaista osaa ja tuntuvat jotenkin väärän muotoisilta ja sen takia tuntuu kuin se ei istuisi päällä ei sitten millään. Harkitsenkin tässä, että ottaisin ne toppaukset kokonaan pois. Tämän mukana tuli myös silikoniolkaimet, jotka kiinnitin tähän mekkoon päivää ennen kuin lähdettiin Oulua kohti. Harmi etten testannut mekkoa silikoniolkaimilla, olisin voinut jotenkin varautua tulemaa.... lauantaiaamu oli hektistä valmistumista häihin ja kun vedin mekon vihdoin päälle kuului NAPS NAPS ja kappas............. molemmat silikoniolkaimet menivät rikki. Eipä ollut niistä enää hyötyä. Kiva huomata se siinä kun pitäisi kohta pian lähteä häihin. No ei se auttanut, piti sitten olla ilman olkaimia, mutta se merkitsi sitä että jouduin säätämään ja nostelemaan tätä pukua lähes koko ajan... (╥﹏╥)

 Kenkinä toimi Iron Fistin American Nightmare. Tajusin myös puutteen mun juhlakengissä, kun piti keksiä kengät tähän mekkoon. Mulla ei ole yhtäkään paria yksivärisiä korkokenkiä. Tai ns. sellaisia kenkiä muutenkaan mitkä sopisivat vähän "asiallisempaan" juhlaan kuten häät. Valitsin kuitenkin nämä kengät, koska ovat hyvät ja mukavat jalassa varsinkin kun tietää että joutuu monen monta tuntia kengät jalassa olemaan. Yllättävästi jalat eivät väsyneet ollenkaan eikä niitä juuri särkenytkään. Usemmat kerrat myös upposin koroistani ruohikkoon. 

Joka tapauksessa, häät olivat siis lauantaina, torstai ja perjantai olivat hieman synkät ja sateiset, joten piti pelätä, että lauantaikin olisi ollu sateinen, mutta toisin kävi. Aurinko paistoi, oli ihanan lämmin eikä juuri pilven pilveä.Täydellinen hääpäivä siis ilmaltaan. Pieni tuuli toki kävi, mutta ei se haitannut, plus tuo mun mekko hulmusi kivasti siinä tuulessa (─‿‿─)

Nää olivat muuten vissiin kolmannet häät joissa oikeasti muistan olleeni. Enkä tarkoita sitä että olisin aina ollut siinä kunnossa etten muista vaan sen ikäinen, että muistaisin. Tähän asti olen ollut hyvin perinteisissä häissä, ja Jannen siskon häät olivat "ei niin perinteiset". Oli tosi hauska olla välillä tällaisissa toisenlaississakin häissä. 

Se anto myös mulle itselle paljon ajateltavaa ja mä tajusin, että tähän asti olin ollut sitä mieltä että jos joskus naimisiin menen haluan perinteiset häät. Näiden häiden jälkeen tajusin, että eihän se välttämättä nyt niin olekkaan. Jannen sisko vihittiin joen rannassa, häämarssina oli joku Musen kappale, jota tähän hätään en muista ja Jannen veljen tyttöystävä lauloi myös yhden heidän lempikappaleensa. Tajusin, etten mäkään välttämättä tarvitse papin aamenta vihkitilaisuudessa, joten todennäköisesti haluan myös siviilivihkimisen. Jannen siskon häät olivat juuri parin itsensä näköiset, minkä takia itsekkin joskus haluan samanlaisen tunnelman, omannäköiset häät. Toki ei mun tarvitse vielä päätäni tällä stressata. Ehkä joskus hämärässä tulevaisuudessa.